Usein kysyttyä

Täl­le sivul­le olem­me koon­neet kysy­myk­siä, joi­ta koh­taam­me useim­mi­ten liit­tyen Mut­ka­lam­min tuulipuistoon.

Ylei­ses­ti tuu­li­voi­mas­ta kiin­nos­tu­neil­le löy­tyy tie­toa Suo­men Tuu­li­voi­mayh­dis­tyk­sen (STY) sivuil­ta.

Usein kysy­tyt kysy­myk­set tuulivoimasta

• Kuin­ka kau­an tuu­li­puis­ton raken­ta­mi­nen kestää? 
  Tuu­li­puis­to­jen raken­nusai­ka­tau­lu perus­tuu hank­keen laa­juu­teen ja tar­vit­ta­vaan työ­voi­maan. Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­ton laa­juu­den – 4800 heh­taa­rin ja 69 tuu­li­voi­ma­lan – myö­tä pro­jek­ti vaa­tii pidem­män val­mis­te­lu- ja raken­ta­mi­sa­jan­jak­son. Raken­nus­työt alkoi­vat vuo­den 2021 alus­sa ja ensim­mäi­set voi­ma­lat pys­ty­te­tään vuo­den 2022 alku­puo­lel­la. Ener­gian­tuo­tan­to alkaa kah­des­sa eri vai­hees­sa: vuo­den 2022 lopus­sa ja vuo­den 2023 heinä-syyskuussa. 
• Min­kä­lais­ta tek­no­lo­gi­aa Neoen käyt­tää raken­taes­saan tuulipuistoja? 
  Hank­keis­sam­me käy­tet­tä­vä tuu­li­voi­ma­tek­no­lo­gia on kor­kea­laa­tuis­ta ja han­ki­taan aina alan joh­ta­vim­mil­ta toi­mit­ta­jil­ta, joi­ta arvioi­daan ja kil­pai­lu­te­taan han­ke­koh­tai­ses­ti. Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­tos­sa käy­te­tään Ves­tas-voi­ma­la­toi­mit­ta­jan tuuliturbiineja. 
• Kuin­ka pit­kä elin­kaa­ri Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­toil­la on? 
  Tuu­li­puis­tom­me tuot­ta­vat ener­gi­aa noin 25‒30 vuo­den ajan. 
• Kuin­ka suu­ria tuu­li­voi­ma­lat ovat? 
  Tuu­li­voi­ma­loi­den koko mitoi­te­taan aina alu­een tuu­li­suu­den mukaan. Mut­ka­lam­mil­la käy­te­tään kah­ta eri­lais­ta Ves­tas-toi­mit­ta­jan voi­ma­laa: V162‑6.0MW- ja V150‑4.3MW-voimalamalleja. Molem­pien voi­ma­la­mal­lien pyyh­käi­sy­kor­keus on 220 metriä.
  
  
  V162‑6.0MW-mallisia voi­ma­loi­ta on 63. Tämän mal­lin napa­kor­keus on 139 met­riä ja root­to­rin hal­kai­si­ja 162 met­riä. Loput 6 voi­ma­laa edus­ta­vat V150‑4.3MW-mallia, jot­ka ovat 145 met­riä kor­kei­ta, root­to­rin hal­kai­si­jan olles­sa 150 metriä.
  
• Kuin­ka pal­jon beto­ni- ja rau­ta-aines­ta kuluu yhden voi­ma­lan pystyttämiseen? 
  Yhden voi­ma­lan pys­tyt­tä­mi­seen tar­vit­ta­vat rau­doi­tus­työt vaa­ti­vat noin 100 000 kiloa rau­taa. Beto­nia puo­les­taan kuluu jokai­sen tuu­li­voi­ma­lan perus­tuk­siin noin 900 kuutiometriä. 
• Min­kä sata­man kaut­ta tuu­li­voi­ma­loi­den kul­je­tus tapahtuu? 
  Kos­ka tuu­li­voi­ma­loi­ta on 69, nii­den kom­po­nent­tien kul­jet­ta­mi­seen tar­vi­taan kah­ta satamaa. 
  
  Tuu­li­voi­ma­loi­den tor­nit ja lavat kul­ke­vat Raa­hen sata­man kaut­ta. Kone­huo­neet ja pot­ku­rien navat kul­je­te­taan Kala­joen sata­maan. Kaik­ki kom­po­nen­tit varas­toi­daan ennen kul­jet­ta­mis­ta työmaalle.
  
• Aiheut­ta­vat­ko tuu­li­voi­ma­lat meluhaittoja? 
  Tuu­li­voi­ma, kuten muu­kin ener­gian­tuo­tan­to, tuot­taa ään­tä. Tuu­li­voi­ma­tuo­tan­nos­sa ään­tä syn­tyy pää­asial­li­ses­ti lapo­jen aero­dy­naa­mi­ses­ta äänes­tä, jon­ka voi­mak­kuu­teen vai­kut­ta­vat monet eri teki­jät, kuten maas­ton muo­to, tuu­len voi­mak­kuus ja voimalatyyppi. 
  
  
  Suo­mes­sa viran­omai­set anta­vat sel­kei­tä ohjei­ta tuu­li­voi­ma­loi­den äänen mit­taa­mi­sek­si ja mal­lin­ta­mi­sek­si, min­kä lisäk­si kaik­ki tuu­li­voi­ma­hank­keet seu­raa­vat Suo­mes­sa val­tio­neu­vos­ton aset­ta­mia äänioh­jear­vo­ja, joi­den avul­la melu­ta­so­ja säännellään. 
  
  
  Ohjear­vot lin­jaa­vat, että tuu­li­voi­ma­loi­den äänet eivät saa pysy­vän tai vapaa-ajan asu­tuk­sen ulkoa­lueil­la ylit­tää 45dB(A) rajaa päi­vi­sin tai öisin 40dB(A) raja-arvoa. Nämä raja-arvot ovat mata­lam­pia kuin muul­le ihmis­toi­min­nal­le sal­li­tut äänen­ta­sot – näin var­mis­te­taan, ettei tuu­li­puis­tois­ta aiheu­du hait­taa ihmisille.
  
• Miten Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­to rahoitetaan? 
  Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­to on rahoi­tet­tu omal­la pää­omal­lam­me sekä omai­suu­den­hoi­to­yh­tiö MEAG:in myön­tä­mäl­lä etuoi­keu­te­tul­la senior ‑lai­nal­la ja SEB-pan­kin rahoitusvälineellä. 
• Tar­vit­see­ko Neoen val­tion tukia rahoit­taak­seen projektejaan? 
  Hank­keem­me rahoi­te­taan mark­ki­naeh­toi­ses­ti, ilman tar­vet­ta val­tion tuil­le. Kehit­tä­mäm­me ja omis­ta­mam­me, vuon­na 2020 val­mis­tu­nut Hede­tin tuu­li­puis­to oli ensim­mäi­siä tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta, jon­ka raken­ta­mi­seen ei tar­vit­tu val­tion tukia. 
• Tukee­ko tuu­li­puis­to työllisyyttä? 
  Kyl­lä. Tuu­li­puis­tom­me tukee Kes­ki- ja Poh­jois-Poh­jan­maan työl­li­syyt­tä suo­ras­ti ja epä­suo­ras­ti sekä raken­nus­vai­heen aika­na että sen jäl­keen. Raken­nus­työ­maa tuo itses­sään työ­paik­ko­ja: hank­kee­seen on kiin­ni­tet­ty­nä yli 100 yri­tys­tä, jois­ta 34 on pai­kal­li­sia. Työ­maan hen­ki­lös­tön mää­rä vaih­te­lee, mut­ta enim­mil­lään alu­eel­la työs­ken­te­lee noin 180 hen­ki­löä päivässä.
  
  Mut­ka­lam­min tuu­li­voi­ma­hank­kees­sa muka­na ole­va työ­voi­ma sekä pai­kal­li­set yri­tyk­set tuke­vat edel­leen muu­ta lähia­lu­een elin­kei­noe­lä­mää, kuten mat­kai­lu- ja ravintolapalveluita.
  
  Val­mis­tues­saan Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­to tukee pai­kal­lis­ta­lout­ta tar­joa­mal­la työl­li­syys­mah­dol­li­suuk­sia huol­to- ja kun­nos­sa­pi­to­töi­den muo­dos­sa pai­kal­li­sel­le työ­voi­mal­le, tava­ran­toi­mit­ta­jil­le ja yrityksille. 
  
• Min­kä­lai­sia lupia han­ke vaatii? 
  Tuu­li­voi­ma­hank­keet vaa­ti­vat usei­ta eri lausun­to­ja, sel­vi­tyk­siä ja lupia. 
  
  
  Tär­kein teol­li­seen säh­kön­tuo­tan­toon tar­koi­tet­tu lupa on raken­nus­lu­pa, jota hae­taan kun­nan tai kau­pun­gin raken­nus­val­von­ta­vi­ran­omai­sel­ta. Kos­ka Mut­ka­lam­mil­la ole­vat tuu­li­voi­ma­lat ovat yli 50 met­riä kor­kei­ta, tuu­li­puis­ton raken­nuk­seen on vaa­dit­tu myös puo­lus­tus­voi­mien puol­ta­va lausunto.
  
  
  Tuu­li­puis­tot voi­vat myös han­ke­koh­tai­ses­ti tar­vi­ta ympäristö‑, vesi- tai len­toes­te­lu­van, min­kä lisäk­si tuu­li­voi­ma­puis­ton elin­kaa­ren päät­tyes­sä pur­ka­mis­lu­pa tulee ottaa huomioon.
  
• Mitä tur­val­li­suus­ris­ke­jä pro­jek­tiin liittyy? 
  Tuu­li­voi­ma­tuo­tan­to aiheut­taa har­voin vaa­raa ulko­puo­li­sil­le. Mah­dol­lis­ten onnet­to­muuk­sien, kuten voi­ma­la­pa­lon, toden­nä­köi­syys on mata­la ja vai­ku­tuk­set paikallisia. 
  
  Kyl­män sään aikaan lapoi­hin ja raken­tei­siin voi ker­tyä jää­tä ja lun­ta, jot­ka voi­vat tip­pues­saan aiheut­taa ris­ke­jä. Täl­lais­ten sää­olo­suh­tei­den aikaan liik­ku­mis­ta voi­ma­lan lähel­lä on siis syy­tä välttää.
  
  Voi­ma­loi­den tur­val­li­suus­ta­so var­mis­te­taan ja yllä­pi­de­tään sään­nöl­li­sil­lä huol­to- ja kun­nos­sa­pi­to­töil­lä. Työ vaa­tii eri­kois­osaa­mis­ta ja tur­val­li­suuss­tan­dar­dit ovat kor­keat. Kun­nos­sa­pi­to­hen­ki­lös­tön päte­vyys työ­hön var­mis­te­taan kat­ta­vil­la ja jat­ku­vas­ti ajan­ta­sais­te­tuil­la koulutuksilla.
  
• Voi­ko tuu­li­voi­ma­loi­den lähei­syy­des­sä kulkea? 
  Kos­ka Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­to on vie­lä raken­teil­la, on työ­maal­la liik­ku­mi­nen kiel­let­ty ulkopuolisilta.
  
  Raken­ta­mis­vai­heen jäl­keen liik­ku­mis­ta tuu­li­puis­ton alu­eel­la ei ole rajoi­tet­tu, eli aluet­ta voi käyt­tää nor­maa­lis­ti ulkoi­luun, met­säs­tyk­seen ja mar­jas­tuk­seen. Alu­eel­la kul­kies­sa tulee kui­ten­kin huo­mioi­da mah­dol­li­set varoi­tus­kyl­tit ja val­lit­se­vat sää­olo­suh­teet. Jää­tä­vän ilman ja uko­nil­man aika­na alu­eel­la oles­ke­lu on vaarallista.
  
• Onko tuu­li­voi­mal­la terveysriskejä? 
  Ei. Kan­sain­vä­li­sen ja koti­mai­sen kir­jal­li­suu­den, tut­ki­mus­työn ja sel­vi­tyk­sien mukaan tuu­li­voi­mal­la ei ole todis­tet­tu­ja terveysvaikutuksia. 
• Mitä tuu­li­voi­ma­loil­le tapah­tuu nii­den elin­kaa­ren päättyessä? 
  Tuu­li­voi­ma­hank­keem­me ovat tuo­tan­nos­sa 25–30 vuot­ta. Tämän jäl­keen samal­le pai­kal­le voi­daan luvit­taa ja pys­tyt­tää uusia tuu­li­voi­ma­loi­ta, jot­ka ovat toi­min­nas­sa seu­raa­vat 25‒30 vuotta.
  
  Mikä­li voi­ma­loi­den käyt­töiän päät­tyes­sä alu­eel­le ei raken­ne­ta uusia tuu­li­voi­ma­loi­ta, voi­ma­lat pure­taan ja nii­den osat kier­rä­te­tään. Kaik­ki maan­pääl­li­set raken­nus­osat pois­te­taan ja alue maisemoidaan.
  
  Tuu­li­voi­ma­lois­ta voi­daan kier­rät­tää yli 80‒95 pro­sent­tia. Voi­ma­loi­den lavat ovat kier­rä­tyk­sen mut­kik­kain osa, sil­lä nii­den val­mis­tuk­ses­sa käy­te­tään usei­ta eri mate­ri­aa­le­ja, jot­ka takaa­vat par­haim­man mah­dol­li­sen kes­tä­vyy­den käy­tös­sä, mut­ta joi­ta on vai­kea erot­taa toi­sis­taan. Lavat eivät kui­ten­kaan kuu­lu ongel­ma- tai vaa­ral­li­sen jät­teen pii­riin. Lavois­sa käy­tet­tä­vän kom­po­siit­ti­ma­te­ri­aa­lin vaih­toeh­to­ja ja kier­rä­tyk­sen uusia rat­kai­su­ja sel­vi­te­tään ala­ti Suo­mes­sa ja kansainvälisesti. 
  
• Vai­kut­taa­ko tuu­li­puis­to kas­vis­toon ja eläimistöön? 
  Hank­kei­dem­me ympä­ris­tö­vai­ku­tuk­set sel­vi­te­tään jo kehi­tys­vai­hees­sa. Otam­me tuu­li­puis­to­jen vai­ku­tuk­sen lähiym­pä­ris­töön alus­ta asti huo­mioon eri­lais­ten sel­vi­tys­ten, arvioin­tien ja mal­lin­nus­ten avulla. 
  
  Pyrim­me mini­moi­maan pro­jek­tiem­me vai­ku­tuk­set pai­kal­li­seen kas­vis­toon ja eläi­mis­töön. Kas­vis­ton vai­ku­tuk­set ajoit­tu­vat raken­nus­töi­hin, joi­ta suun­ni­tel­les­sa on otet­tu huo­mioon suo­je­lua­lu­eet ja mah­dol­li­set uha­na­lai­set kas­vi­la­jit. Eläi­mis­tön osal­ta vai­ku­tuk­sia pyri­tään mini­moi­maan voi­ma­loi­den sijoit­ta­mis­ta kos­ke­val­la perus­teel­li­sel­la suunnittelulla. 
• Vai­kut­taa­ko tuu­li­puis­to lintuihin? 
  Kuten muun­kin eläi­mis­tön, lin­tu­jen esiin­ty­mi­nen ja muut­to­rei­tit ote­taan aina huo­mioon tuu­li­voi­ma­hank­kei­ta suun­ni­tel­les­sa, ja oikeaop­pi­sel­la sijoit­ta­mi­sel­la lin­tu­ja koh­taa­vat ris­kit voi­daan mini­moi­da. Tuu­li­voi­ma­loi­den ja ‑puis­to­jen vai­ku­tuk­sis­ta lin­tui­hin on myös teh­ty eri­lai­sia sel­vi­tyk­siä ja seu­ran­to­ja. Näi­den mukaan tuu­li­voi­ma­loi­den aiheut­ta­mat lin­tu­kuo­le­mat ovat vähäi­siä ver­rat­tu­na esi­mer­kik­si puhe­lin- ja tele­vi­sio­mas­to­jen aiheut­ta­miin tör­mäyk­siin, ja lin­tu­jen tör­mäyk­set tuu­li­voi­ma­loi­hin on todet­tu olleen vähäi­sem­piä, kuin nii­den suun­nit­te­lu­vai­hees­sa on alun perin arvioitu. 
  
  Tuu­li­voi­ma­lat eivät myös­kään estä lin­tu­jen liik­ku­mis­ta tuu­li­puis­ton alu­eel­la, eivät­kä tuu­li­puis­tot ole kat­kais­seet lin­tu­jen pää­muut­to­reit­te­jä tai muut­ta­neet ruo­kai­lua­luei­den sijain­te­ja. Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riön mukaan Suo­meen suun­ni­tel­tu­jen tuu­li­voi­ma­loi­den ei voi­da kat­soa mer­kit­tä­väs­ti vai­kut­ta­van linnustoon.