Grön­lund-Nisusen pai­kal­li­sia mate­ri­aa­le­ja ja hal­ko­pi­noes­te­tiik­kaa hyö­dyn­tä­vä ins­tal­laa­tio Mut­ka­lam­min tuulipuistoon

Työ­pa­ri Grön­lund-Nisusen ins­tal­laa­tio 84,3 m³/h tila­taan Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­toon. Kak­si­vai­hei­sel­la teos­haul­la valit­tu ehdo­tus jul­kis­tet­tiin tuu­li­puis­ton ava­jai­sis­sa lau­an­tai­na 17. kesä­kuu­ta Mutkalammilla.

Alku­vuo­des­ta jär­jes­tet­tyyn Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­ton avoi­meen port­fo­lio­ha­kuun vas­taa­no­tet­tiin 73 hake­mus­ta, joi­den jou­kos­ta rin­nak­kai­seen luon­nos­ti­lauk­seen kut­sut­tiin nel­jä tai­tei­li­jaa. Luon­nok­set tilat­tiin työ­pa­ri Grön­lund-Nisusel­ta, tai­tei­li­ja Nina Luos­ta­ri­sel­ta, NEON-työ­ryh­mäl­tä sekä kuvan­veis­tä­jä Jaak­ko Per­nul­ta. Valin­ta­lau­ta­kun­ta pää­tyi valit­se­maan Grön­lund-Nisusen teo­seh­do­tuk­sen toteutusvaiheeseen.

“Voit­ta­ja­teok­sen paik­ka­si­don­nai­suus ja pai­kal­lis­ten mate­ri­aa­li­suuk­sien hyö­dyn­tä­mi­nen yhdis­tet­ty­nä ajan­koh­tai­seen aihe­maa­il­maan teki suu­ren vai­ku­tuk­sen raa­tiin, joka pää­tyi yksi­mie­li­ses­ti valit­se­maan toteu­tet­ta­vak­si Grön­lund-Nisusen teok­sen”, tote­aa Kan­nuk­ses­ta läh­töi­sin ole­va raa­din tai­tei­li­ja­jä­sen Jan­ne Nabb.

Grön­lund-Nisus­ta jul­ki­sen tai­teen teke­mi­ses­sä kieh­too sen paik­ka­si­don­nai­suus ja mah­dol­li­suus saa­vut­taa eri­lais­ta ylei­söä kuin museo- ja galleriatyöskentelyssä.

“Mut­ka­lam­min tai­de­teok­sen sijoi­tus­pai­kan tuo­mat maa- ja ympä­ris­tö­tai­teen yhty­mä­koh­dat, yllä­tyk­sel­li­syys ja taus­tal­la avau­tu­va vih­re­ää tek­no­lo­gi­aa edus­ta­va tuu­li­voi­ma­puis­to sekä tuu­li­myl­ly­jen elee­tön esteet­ti­nen muo­to­kie­li oli­vat ins­pi­roi­va läh­tö­koh­ta tai­de­teok­sel­le”, ker­too Grön­lund-Nisusen Pet­te­ri Nisu­nen.

“Aja­tel­les­sam­me tuu­li­puis­ton laa­jem­paa mer­ki­tys­tä poh­dim­me, kuin­ka havain­nol­lis­taa tuu­li­puis­ton tuot­ta­man pääs­töt­tö­män ener­gian mää­rää ja pää­dyim­me ver­taa­maan sitä polt­to­puu­hun, teok­sem­me pää­ma­te­ri­aa­liin. Polt­to­puu on suo­ma­lai­sil­le hyvin­kin tut­tu mate­ri­aa­li, ja hal­ko­mo­tin sisäl­tä­mä ener­gia­mää­rä hel­poh­ko hah­mot­taa jopa useim­mil­le kau­pun­ki­lai­sil­le. Hal­ko­pi­non voi­kin sanoa ole­van osa suo­ma­lais­ta kan­sal­lis- ja mie­len­mai­se­maa”, ker­too Nisu­nen teo­seh­do­tuk­sen materiaalivalinnasta.

“Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­ton kes­ki­ver­toi­nen ener­gian­tuot­to­mää­rä tun­nis­sa vas­taa 84,5 mot­tia eli kuu­tio­met­riä hal­ko­ja, jos­ta teem­me noin 50 met­rin pitui­sen ja rei­lun kah­den met­rin kor­kui­sen hal­ko­pi­non. Se nos­te­taan kevyen raken­teen varaan yli met­rin kor­keu­teen maas­ta, joten kau­kaa kat­soen se vai­kut­taa levi­toi­van ilmas­sa. Öiseen aikaan teos valais­taan takaa­päin ja se hah­mot­tuu siluet­ti­mai­se­na, vain hal­ko­jen välis­tä sii­lau­tu­van valon pääs­tes­sä läpi. Tuu­li­voi­ma­puis­ton arvioi­tu elin­kaa­ri on 30 vuot­ta. Sinä aika­na teok­sen puu­ma­te­ri­aa­li har­maan­tuu ja sam­ma­loi­tuu, mut­tei katoa ympä­ris­tös­tä. Sen lähel­le istu­te­taan tuu­li­puis­ton sisään­käyn­nil­le joh­ta­va puu­ri­vi, joka kas­vaa tuu­li­puis­ton elin­kaa­ren aika­na teok­sen vaa­ti­maa kuu­tio­mää­rää vastaavaksi.”

Raa­ti arvioi, että Grön­lund-Nisusen 84,3 m³/h on aiheel­taan ja toteu­tuk­sel­taan yti­me­käs, moniu­lot­tei­nen ja ajankohtainen.

”Lähes kan­san­tai­teen ase­maan vakiin­tu­neen hal­ko­pi­noes­te­tii­kan hyö­dyn­tä­mi­nen jul­ki­ses­sa teok­ses­sa vie­hät­tää. Hämä­rän tul­len taus­ta­va­lais­tu­jen hal­ko­pi­no­jen raois­ta tul­vi­va valo avaa yllät­tä­vän näkö­kul­man teok­sen koke­mi­seen, kun se piir­tää ohia­ja­vas­ta autos­ta teos­ta tar­kas­te­le­val­le vai­kut­ta­van lii­ke­pa­ral­lak­sin, valo­jen ja var­jo­jen raken­ta­man dynaa­mi­sen kol­miu­lot­tei­sen vai­ku­tel­man”, kuvai­lee Jan­ne Nabb valit­tua ehdotusta.

Teos toteu­te­taan Neoen Renewables Fin­land Oy:n kesä­kuus­sa viral­li­ses­ti avat­tuun Mut­ka­lam­min tuu­li­puis­toon. Koko­nais­te­hol­taan Suo­men suu­rin tuu­li­puis­to sijait­see Kes­ki- ja Poh­jois-Poh­jan­maal­la Kan­nuk­sen, Kala­joen ja Kok­ko­lan alueil­la. Teok­sen toteu­tus pyri­tään ajoit­ta­maan vuo­del­le 2023.

Tom­mi Grön­lund (s. 1967) ja Pet­te­ri Nisu­nen (s. 1962) ovat taus­tal­taan ark­ki­teh­te­ja. Hei­dän tai­teel­li­nen tuo­tan­ton­sa koos­tuu tek­niik­kaa, tie­det­tä ja tai­det­ta yhdis­te­le­vis­tä ins­tal­laa­tiois­ta. Teok­sis­sa tär­keäs­sä roo­lis­sa ovat usein luon­non­tie­teel­li­set, fysi­kaa­li­set ja mekaa­ni­set ilmiöt, kuten lii­ke, valo ja ääni. Grön­lund-Nisu­nen on toteut­ta­nut usei­ta jul­ki­sia tai­de­teok­sia Suo­mes­sa ja muu­al­la Euroo­pas­sa ja hei­dän teok­si­aan on esi­tet­ty lukui­sis­sa näyt­te­lyis­sä koti­maas­sa ja kansainvälisesti.

Toteu­tet­ta­van teo­seh­do­tuk­sen valit­si valin­ta­lau­ta­kun­ta, jon­ka jäse­net ovat Neoen Suo­men maa­joh­ta­ja Jer­ri Loik­ka­nen, Neoen Rans­kan Euroo­pan toi­min­to­jen joh­ta­ja Cris­top­he Desplats-Redier, Neoen Suo­men pro­jek­ti­pääl­lik­kö Eri­ka Forstén, Kan­nuk­sen kau­pun­gin­joh­ta­ja Jus­si Nii­nis­tö, tai­tei­li­ja Jan­ne Nabb, K.H.Renlundin museon alue­tai­dea­ma­nuens­si Annii­na Kiis­ki­nen sekä Upear­tin tai­de­koor­di­naat­to­ri Yior­gos Fana­ris.

Hank­keen koor­di­noin­nis­ta vas­taa Upeart.
Lisä­tie­to­ja medial­le:
Upeart
+358 50 468 6521
press(at)upeart.com