Tuu­li­puis­to raken­tuu yhteis­työs­sä met­säs­tys­seu­ran­kin kans­sa – raken­ta­mi­nen ei ole vai­kut­ta­nut eläin­ten liik­ku­mi­seen alueella

Mut­ka­lam­min tuu­li­voi­ma­la-alue raken­tuu hyväs­sä yhteis­työs­sä pai­kal­lis­ten asuk­kai­den kanssa.

”Sitä ei pidä kiel­tä­mi­nen, että tuu­li­voi­ma­la-alu­een raken­tu­mi­nen alu­eel­le on iso muu­tos. Mut­ta sehän kaik­kien on myön­net­tä­vä, että muu­tos on muu­toin­kin pysy­vä olo­ti­la”, kuvaa Kau­no Erk­ki­lä – Mut­ka­lam­min met­säs­tys­seu­ran joh­to­kun­nan jäsen – joka toi­mii mones­sa asias­sa maa­no­mis­ta­jien ja tuu­li­voi­mayh­tiöi­den yhteyshenkilönä.

Hän muis­te­lee jopa huvit­tu­nee­na noin kym­men­kun­ta vuot­ta sit­ten saa­maan­sa puhe­lua ELY-keskukselta:

”Tuol­loin me alu­een maa­no­mis­ta­jat olim­me teh­neet lausun­non, mis­sä yhtei­ses­ti puol­sim­me tuu­li­voi­ma­la-alu­een raken­ta­mis­ta Mut­ka­lam­mil­le. ELY-kes­kuk­ses­sa ihme­tel­tiin lausun­toa. Vas­ta­sin, että emme mis­sään Poh­jois-Koreas­sa elä: Tääl­lä kyl­lä hyväk­sy­tään eri­lai­set mie­li­pi­teet, mut­ta täs­sä asias­sa pää­osin asuk­kais­ta suh­tau­tui myön­tei­ses­ti tuu­li­voi­man rakentamiseen.”

Kau­no Erk­ki­lä mukaan alu­een väen yhteis­hen­keen vai­kut­taa var­mas­ti se, että tuu­li­voi­ma­lois­ta saa­ta­via vuo­kra­tu­lo­ja jae­taan kai­kil­le alu­eel­la maa­ta omis­ta­vil­le, eli niil­le­kin, joi­den mail­le syys­tä tai toi­ses­ta tuu­li­voi­ma­loi­ta ei tulekaan.

”Myös met­säs­tys­seu­ras­sa hyvä kes­kus­te­lu­yh­teys niin aiem­piin hank­keen omis­ta­jiin kuin nykyi­seen omis­ta­jaan, Neoe­niin, on ollut jat­ku­vas­ti hyvä. Kun osa hir­vi­tor­neis­ta jou­dut­tiin siir­tä­mään tai pois­ta­maan koko­naan ties­tön raken­ta­mi­sen seu­rauk­se­na, sovim­me, että Neoen kus­tan­taa ensi kesä­nä tar­vik­keet uusia tor­ne­ja varten.”

Mut­ka­lam­min met­säs­tys­seu­ran osal­ta hir­ven­met­säs­tys alkoi loka­kuun toi­se­na viikonloppuna.

”Heti ensim­mäi­se­nä vii­kon­lop­pu­na saim­me kuusi vasaa ja yhden aikui­sen”, Kau­no kertoo.

”Jot­kut ovat epäil­leet, että kaik­koa­vat­ko eläi­met jo raken­nus­töi­den aika­na alu­eel­ta. Omat havain­to­ni kumoa­vat nämä epäi­lyt. Tal­vel­la, kun alu­eel­la kaa­det­tiin met­sää, niin oksat ja lat­vat hou­kut­te­li­vat hir­viä jopa tavan­omais­ta enem­män.  Kesäl­lä seu­ra­sin useas­ti, kun met­sä­peu­ro­ja viet­ti aikaa aivan raken­nus­työ­maan vie­res­sä. Kevääl­lä näin, kun susi jol­kut­te­li aivan rau­doi­tus­po­ru­kan vie­res­tä”, Erk­ki­lä luettelee.

Nyt kulu­val­la met­säs­tys­kau­del­la on sovit­tu käy­tän­nös­tä, miten tur­val­li­suus­pääl­lik­kö ja met­säs­tys­po­ru­kan jah­ti­pääl­lik­kö sopi­vat aina ennen vii­kon­lop­pua, mil­le alu­eel­le ei voi men­nä raken­nus­töi­den takia metsästämään.

Kau­no Erk­ki­lä kehuu alu­eel­le raken­tu­nut­ta ties­töä monel­ta­kin kannalta.

”Aiem­min tääl­lä ollut met­sä­tie­ver­kos­to oli var­sin heik­ko­kun­tois­ta, nyt meil­lä on kan­ta­va tie­verk­ko, jota voi­vat hyö­dyn­tää niin maan­vil­je­li­jät, met­sä­no­mis­ta­jat, met­säs­tä­jät kuin vaik­ka mar­jas­ta­jat­kin vuo­si­kym­me­nek­si eteenpäin.”

”Met­sä­no­mis­ta­jien kan­nal­ta on todel­la hyvä uuti­nen myös se, että tie­verk­ko aura­taan läpi tal­ven”, Kau­no Erk­ki­lä tietää.